IHAN VILTTITOSSUNA LÄÄKÄRISSÄ

"lapsihan on terve kuin pukki! Ei naarmun naarmua missään!"

"tyhmä lääkäri! Mua sattuu ihan kamalasti joka paikkaan!"

Kaikki varmaan muistaa sen kun Vilttitossu feikkas saaneensa kuonoon ja huus ettei tahdo sairaalaan ja kotiin tullut lääkäri totesi että lapsi on kunnossa.
Unohdetaan etten keksi itse kipuani, muuten koin taas täyden myötäelämisen. 

Kovien kipujen vuoksi verikokeisiin.
Ja ne tulee ihan täydellisten tulosten kanssa takaisin. 
Ja gastropolilta kerrotaan, että oon täysin kunnossa ja voin hyvin. 

Anteeks, mä oksennan tästä kivusta. Mua pyörryttää koska hengittäminen aiheuttaa kipua. Mä en voi liikkua kipukohtauksen aikana. Mä en voi mennä töihin. Mä syön kolmeä kolmiokipulääkettä ja yhden maksimit imeytyy suoraan iholta vereen,ja ne ei vittu auta. 

Mä voin erittäin hyvin. Joo. 

Edellisen kerran verikokeita soiteltiin joulukuussa. Olin just ollut osastohoidossa missä ne labratkin oli otettu ja niiden pohjalta hoidettiin.
Seuraavana päivänä kotiin pääsystä joku gastron talitintti soittaa: "oot käynyt verikokeissa. Todella hyvät tulokset, sinä olet tosi hyvässä kunnossa ja selvästi pitänyt itsestäsi huolta!" meinas itku tulla kun olis vielä tarvinnut oxynormipiikkejä käsivarteen, mutta eihän siinä voinut kun räkättää paskaisesti.

Mun yhdessä Meilahden kontrollin paperissakin on vahva alku.
"Potilas on hyväkuntoinen, hoidosta hyötynyt nuori nainen. Potilaalla on ikävä vahvasti invalidisoiva hermovaurio leikkaus alueella."

Aaall right. Hyvä meno. 

Kommentit